Oppimistehtävä #2a: Tietosuojakysymykset

Tietosuojakysymykset ovat olleet nyt enemmän tapetilla viime keväisen GDPR-asetuksen eli yleisen tietosuoja-asetuksen vuoksi. Työssäni käsittelen jonkin verran asiakkaiden terveystietoja etenkin eri hyvinvointimittausten yhteydessä niin tietosuoja-asioiden kanssa saa olla tarkkana. Onneksi tietosuojakysymyksiin on saatavilla paljon tietoa ja eri sivustoja, jossa on mm. asiakas esimerkein on avattu erilaisia tapauksia, mitä on tullut vastaan ja usein kysyttyä-kohdista saa nopeastikin tietoa. Meillä on muutamien kavereiden kanssa suljettu Facebook-ryhmä, hyvinvointialan ammattilaiset (nimi on eri koska en halua tuoda sitä täällä julkisesti esille). Siellä aika ajoin nousee esille myös tietosuojaan liittyviä asioita. Ryhmä on perustettu ammattimielessä, johon voi tuoda kysymyksiä mm. fysioterapian, liikunnan ja hyvinvointiasioiden tiimoilta, mitä on omissa työtilanteissa noussut esille. Ryhmässä ollaan aika tarkkoina juurikin ajatellen tietosuoja näkökulmaa. Nostin siellä taas tämän tehtävän tiimoilta tietosuojakysymyksen keskusteluun ehkä lähinnä asiakkaista kerättävän datan tiimoilta. Tässä muutamia nostoja keskustelusta:

 ”Tuntuu, että nykyisin joka paikassa ja käänteessä meistä kerätään dataa huomaamattakin..”

”Voiko kukaan enää välttyä siltä, etteikö itsestään jotain tietoa kerätä?”

”Ymmärtääkö suurin osa ihmisistä näitä asioita tai ymmärtääkö ihmiset olla kiinnostuneita omasta yksityisyydestään?”

”Hei oikeesti, kuinka moni oikeesti ymmärtää siitä GDPR-asetuksesta yhtikäs mitään..?”

Mainitsinkin, että tämä meidän ryhmä on tarkkana, mitä ja miten asioista keskustellaan ryhmässä, koska me tiedetään esim. missä kukin työskentelee. Sosiaalisessa mediassa saa ollakin tarkkana, ettei lipsauttele mitään, mikä toisi esim. omaa työpaikkaa ja työnantajaa negatiivisessa yhteydessä esille. Välillä saa lukea ja kuulee tarinoita, että ikävät kirjoitukset ja kommentit ovat johtaneet jopa irtisanomisiinkin. Me kuitenkin tietyssä mielessä edustamme yritystä tai organisaatiota, missä työskentelemme myös vapaa-ajalla.

”Entäs sitten asiakkaan velvollisuudet ja heidän antama julkinen palaute esim. ohjauksesta..?”

Yksi mielenkiintoinen pohdinta oli avoimuuden ja läpinäkyvyyden erot ja niiden edut. Törmäsin Kiiskisen (2018) blogikirjoitukseen Avoimuus ja läpinäkyvyys – tiimin askelmat luottamukseen. Siinä oli minusta hyvin avattu asiaa eli kannattaa käydä kurkkaamassa, jos asia kiinnostaa enemmän. Lähdin miettimään näitä kahta omassa työssäni ja etenkin luottamus ja sen saavuttaminen esim. minun ja asiakkaan välille nousi pohdinnoissa vahvasti esille.

”Olis kyllä kiva, jos joskus ne terveystiedot siirtyisivät sujuvasti eri palvelujen tarjoajien välillä ettei tartteis aina aloittaa uuden lääkärin tai hoitajan kanssa samaa tarinaa alusta.”

Tuo yllä oleva kommentti tulee vastaan vielä aika useinkin, vaikka Omakanta –verkkopalvelu tarjoaa tähän ongelmaan ratkaisua eli sieltä löytyy henkilökohtaisia terveystietoja, lääkitykset ym. Se on valtakunnallinen palvelu eli ei ole väliä käytetäänkö julkisia, työterveyshuollon tai yksityisiä palveluja. Omakantaan pääsee jokainen itse kirjautumaan ja katsomaan omia terveystietoja ja siellä voi uusia kätevästi myös lääkereseptinkin. Tässä palvelussa korostuu tietosuoja ja tietoturva ja siellä vahvasti vakuutetaan, että voit itse päättää tietojesi käytöstä.

Mitä vahinkoa siitä voi sitten syntyä, jos emme huolehdi omien henkilökohtaisten tietojen suojaamisesta? Siitä voi tulla valitettavan paljonkin vahinkoa, esim. rahallisesti ja taloudellisesti. Käytämme nykyisin valtavan paljon sosiaalisen median palveluita ja shoppailemme netissä, joihin huomaamamattakin luovutamme tietoja itsestään. Jotta tiedot eivät pääsisi leviämään vääriin käsiin, on näiden palvelujen tarjoajilla oltava taattuna henkilötietojen suoja. Tämä on erityisen tärkeää.

”Kuinka moni oikeesti lukee aina ne kaikki käyttöehdot ym. vaan klikkaa ne kohdat puolihuolimattomasti vaan eteenpäin..”

Tunnustan, että välillä itsekin tulee luettua ne tosi huonosti ja hyväksyy ehdot liian nopeasti. Ne olisi kuitenkin tärkeää lukea huolellisesti läpi, vaikka se veisikin aikaa. Niin pystytään välttämään mahdolliset väärinkäytöt ja huijaukset.

Uskon, että oma tietojenhallinta on vielä osittain uusi asia, vaikka se tehdään käytettävyydeltään hel­poksi ja tarjolla on apuja. Ihmisten pitäisi vain osata käyttää näitä apuja ja tehdä erilaisia valintoja. Tämä edellyttää meiltä osaamista, viitseliäisyyttä, ajankäyttöä, työkaluja ja mahdolli­sesti taloudellisia resursseja. (Poikola ym. 2018, 71.)

Lähteenä käytetty:

Kansanelälaitos. 2019. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.kanta.fi/omakanta

Tietosuoja. 2019. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://tietosuoja.fi/tietosuoja

Poikola A., Kuikkaniemi O., Honko H. & Knuutila A. 2018. My Data– johdatus ihmiskeskeiseen henkilötiedon hyödyntämiseen. PDF-dokumentti. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-418-0